Tänään aloitimme päivän käymällä uuden Suomi Soffan avajaisissa. Liityimme jonon jatkoksi 5min ennen oven avausta ja pääsimme sisälle liikkeeseen 25 minuutti myöhemmin. Miten ihmeessä niin moni ihminen oli saanut päähäsä tulla heti aamusta? Kuulemma osa oli vain hakemassa Ilkka Vainion nimmaria ja/tai Suomi Soffa Hit - CD levyä joita hän jakoi 2000 ensimmäiselle asiakkaalle.
Löysin itselleni sohvakalustot olohuoneeseen ja kirjastoon... sitten joskus kun saan itselleni talon hankittua...

11.30 kävin kampaajalla leikkauttamassa hiukset kesäkuntoon. Hiukan myöhäiseen meni ja hiukset olivat kyllä sen näköisetkin. Nyt on mukavan kevyt olla. Värinkin laitoin uusiksi, punertavassa pysyttiin, väri nimeltään tumma mahonki.

Sillä välin kun veli oli auto koulussa päätin ottaa koirat ja suunnata koulun kentälle treenaamaan. Toinen tolppaan ja toinen treenaukseen.
Aloitin Harun kanssa perusasennoilla ja seuraamisella. Olin ihmeissäni... Haru on nyt keksinyt katsekontaktin ja lähes oikean paikan. Teimme muutaman metrin pätkiä nakki palkalla ja ilamn suurempaa käsiapua. Sitten Haru tauolle ja Fontzie kehiin.
Kokeilin helppoja sivulle tuloja, reilulla käsi ohjauksella ja oli mukava nähdä että F. muistaa vielä. Fontzie on myös aivan erilainen kuin Haru. Se on paljon nopeampi ja innokaampi, välillä vähän kohellukseen asti. Kun sivulle tulot onnituivat otin muutamia seuraamisen alkeita. Pidin treenin lyhyenä ettei into katoa ja vaihdoin koiraa.
Harun kanssa jatkoin lisää seuraamista pysähdyksillä. Hyvin meni, Haru istahti ilman eri käskyä ja seuraaminen jatkui. Uskalsin myös aloitella hiukan Liikkeestä maahan menoa. Käsky mennään ja muutaman askeleen jälkeen maahan käsiavun kanssa. Nopea maahan meno ja isot kiitokset koiralle. Muutama lisää ja sitten taukoa, sillä aikaa kun toistin Fontzien kanssa muutaman sivulle tulon.
Harun hyvän alun rohkaisemana otin myös muutamat kaukot ja paikalla oloa samalla kuin minä pyörin koiran ympärillä, vaihdellen etäisyyttä. Ei mitään outoa. Haru oli todella hyvällä tuulella ja teki innoissaan. Vapautuksien jälkeen otti oma aloitteiseti kontaktia ja seurasi mukana. Ihan kuin kyselleen "mitä sitten? Tehdään jotain vielä?"
Eniten iloitsen keskittymis kyvyn palautumisesta. Häiriönä oli siskoni joka hölkkäsi kenttää ympäri ja kentän toisella reunalla oleva jalkapallopeli. Ei yhtään karkailu yritystä tai katseen liiallista harhailua vaikka melkein koko treeni tehtiin remmittä ja liikkeiden välillä vapautin "vapaa" sanalla. =)  Olen hyvin tyytyväinen tähän päivään.
Huomenna pidetään treeni vapaa päivä kun Haru saa rokotuksensa.